RIKOKSESTA SYYTETTYNÄ ELI VASTAAJANA 


Avustaja kuulustelussa 


Rikoksesta syytetty on vastaajan asemassa. Lakimieheen kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä avustajan käyttäminen jo poliisitutkinnan aikana on etujesi mukaista. Lakimies on apuna vastaajan kuulustelutilanteissa sekä oikeudenkäyntiprosessissa. Esitutkintakuulustelun merkitys on todella suuri.

Miten käyttäytyä kuulusteluissa 


Rikoksesta epäillyn ei tarvitse auttaa oman tekonsa selvittämisessä ja hän saa jättää vastaamatta kuulustelijan esittämiin kysymyksiin, minkä oikeuden käyttäminen on suositeltavaa.

Rikoksesta epäillyn kuulustelu esitutkinnassa 


On virheellistä ajatella että kutsu poliisikuulusteluun on jokin väärinkäsitys, jonka käyt vain oikaisemassa poliisiasemalla. Poliisikuulusteluun ei kannata koskaan lähteä ilman lakimiestä. Poliisin tulee kysyä ennen kuulustelun aloittamista, halutaanko avustaja paikalle. Lakimiehen rooli kuulusteluissa on epäillyn oikeusturvan kannalta suuri.

Milloin kutsu kuulusteluun 


Poliisi joko kutsuu kuulusteltavaksi asuinpaikan poliisilaitokselle tai poliisi voi myös ottaa epäillyn kiinni tai pidättää hänet. Tällöin poliisilla on oikeus pitää epäiltyä kiinniotettuna kolme vuorokautta, ja jos epäiltyä ei tämän jälkeen vapauteta, on poliisin pyydettävä käräjäoikeudelta epäillyn vangitsemista.

Ennen kuulustelun alkua kuulusteltavalle tulee ilmoittaa missä asemassa häntä kuulustellaan (epäilty, todistaja tai asianomistaja). Epäillylle on kerrottava mistä häntä epäillään, pelkkä rikosnimikkeen ilmoittaminen ei riitä.

Epäillyllä on oikeus neuvotella lakimiehen kanssa ja pyytää lakimies mukaan kuulusteluihin. Pyynnön lakimiehen saamiseksi paikalle voi esittää myös kesken kuulustelun.

Poliisikuulustelu taktiikat 


Ihmisiä ei pyydetä esitutkintaan kuultavaksi rikoksesta epäiltynä ilman syytä. Kun sinua kuulustellaan rikoksesta epäiltynä, siihen on monia syitä. Ennen sinua poliisi on voinut kuulla jo todistajia, joiden kertomusten perusteella epäilyt kohdistuvat sinuun. Poliisilla on kuulustelussa tiedollinen ylivoima. Poliisi tietää tarkkaan, miksi sinua kuullaan. Sinulla ei välttämättä ole siitä minkäänlaista käsitystä. Mennessäsi kuulusteluun, et tiedä, mitä poliisi tietää. Poliisin kuulustelumenetelmien käyttö edellyttää sitä, että epäilty suostuu kommunikoimaan poliisin kanssa. Perusolettamuksena poliisilla onkin, että epäilty ainakin jossain määrin vastaa kysymyksiin, jotta häneen on mahdollista soveltaa erilaisia kuulustelustrategioita. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja tällöin useiden poliisin menetelmien käyttömahdollisuus rajautuu pois. Epäillyn totaalinen vaikeneminen kuulustelutilanteessa on suuri ja joskus ylitsepääsemätönkin haaste poliisille.

Ennen kuulusteluasi poliisi on jo selvittänyt tutkimuksillaan, mitä on tapahtunut. Kun poliisi esittää sinulle kysymyksen, heillä on jo tapahtunut tiedossa. Sinulle esitettävien kysymysten tarkoituksena ei ole selvittää tapahtumia, vaan saada sinut kiinni virheellisten tietojen antamisesta. Kuulustelussa kerrottu voi vaikeuttaa puolustautumista tai tehdä sen jopa täysin mahdottomaksi. Kuulusteluissa tehtyjä virheitä ja laiminlyöntejä on usein mahdotonta korjata oikeudenkäynnissä.

Poliisi kuulusteluissa kiistäminen 


Merkitystä kuulusteluissa on käytännössä vain sillä, mitä kuulustelukertomukseen on kirjallisesti kirjattu. Puutteellinen selvitys tai yksittäinen väärä sanamuoto saattaa antaa virheellisen kuvan asioista, minkä vuoksi kirjaukset on käytävä läpi huolellisesti. Esitutkinnassa antamiasi vastauksia voidaan käytättää sinua vastaan tuomioistuimessa, vastausten todistusarvo oikeudenkäynnissä on suuri. Paras tapa edistää omaa asiaa esitutkinnassa on olla kertomatta tapahtumista mitään. Vaikka kuinka selittelisit vastauksiasi jälkikäteen, sinun uskottavuutesi on kyseenalaistettu. Viattomiltakin vaikuttavat vastauksesi saattavat kääntyä sinua itseäsi vastaan. Mitä vähemmän kuulustelussa kertoo tapahtuneesta, sitä paremmin on mahdollista puolustautua asiassa myöhemmin oikeudenkäynnissä.

Kannattaako kuulustelussa vain kertoa kaikki ja tunnustaa, koska pitää itseään syyllisenä? 


Ei kannata mikäli ajattelee saavansa tällä tavalla lievemmän rangaistuksen. Poliisikoulun vanhassa oppikirjassa (Ellonen, Erkki & Karstinen, Elina & Nykänen, Veli-Eino 1996: Kuulustelutaktiikka. Poliisin oppikirjasarja 1/96. Helsinki: Sisäasiainministeriö, poliisiosasto.) sivulla 146 asia kiteytetään todella hyvin ” Mutta miksi rikoksesta epäilty tunnustaisi tekonsa poliisille, vaikka olisikin siihen syyllistynyt? Tunnustaminenhan ei ole hänen etujensa mukaista, sillä yleensä siitä koituu hänelle vahinkoa, pahimmassa tapauksessa vankeustuomio. Tämä tunnustamisen ”järjenvastaisuus” on kuulustelutyötä tekevän poliisin hyvä muistaa. Jos rikoksesta epäilty ei tunnusta tekoaan, ei kuulustelijan kannata siitä loukkaantua, koska subjektiivisesti, epäillyn näkökulmasta tarkastellen teon kiistäminen ja tunnustamattomuus on yleensä aina rikoksesta epäillyn edun mukaista ja näin ollen hänen kannaltaan järkevää toimintaa.”

Henkilö joka syyteneuvottelujärjestelmän kautta tunnustaa rikoksen, saa siitä tavanomaista lievemmän rangaistuksen. Avustajan käyttäminen on käytännössä ainoa keino onnistua tämän järjestelmän käyttämisessä.

Kannattaako kuulustelussa vain kertoa kaikki, koska pitää itseään syyttömänä? 


Yksiselitteistä vastausta ei voida antaa, mutta vaikenemisesta ei ole haittaa eikä siitä saa olla haittaa rikosprosessissa, kyseessä on ihmisoikeus, joka antaa epäilylle mahdollisuuden olla vaiti. Oikeutettu vaikeneminen rikosprosessissa ei saa johtaa siihen, että siitä voidaan tehdä päätelmä, että vaikeneva henkilö on syyllinen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut asiasta ratkaisun EIT 1996:30

Seuraavassa suoria lainauksia internetistä löytyvistä ilmeisesti alun perin Eläinten vapautusrintama (EVR) aktivistien kuulusteluohjeista 1990-luvun lopulta.

Vaikka olisitkin syytön, ”EN KOMMENTOI” tai ”EN VASTAA” on ehdottomasti paras vastaus. Poliisin pitää pystyä todistamaan sinut syylliseksi, sinun ei tarvitse todistaa syyttömyyttäsi. Vaadi, että kaikki sinulle esitetyt kysymykset kirjataan kuulustelupöytäkirjaan vaikket niihin vastaakaan. Älä koskaan kerro kenenkään muiden nimiä. Älä vahvista mitään epäilyjä itsestäsi tai muista. Viattomia kysymyksiä ei ole. Poliisin tehtävänä on saada joku ihminen kiinni ja kaikki, mitä he sanovat, on harkittua. Älä usko poliisia, että sinut pidetään muka pidätettynä kolme päivää ja sitten vangitaan tutkimuksien ajaksi, jos et kerro mitään. Jos poliisilla ei ole todisteita sinua vastaan, heidän on pakko päästää sinut vapaaksi. Tunnustamalla et paranna omaa asemaasi yhtään. Kuulusteluissa poliisi haluaa sinun vastaavan sinua kohtaan esitettyihin syytöksiin. JOS POLIISILLA ON TARPEEKSI TODISTEITA SINUA VASTAAN, HEIDÄN EI TARVITSE KUULUSTELLA SINUA. Jos poliisi haluaa kuulustella sinua, olet hyvässä asemassa. Ainoa keino säilyttää tämä asema on olla ryhtymättä keskusteluihin poliisin kanssa ja vastaamalla ”EN KOMMENTOI” kaikkiin kysymyksiin. JOS POLIISILLA ON TODISTEITA, LAUSUNTOSI VOI VAIN LISÄTÄ TODISTEITA SINUA VASTAAN. Kun poliisi kuulustelee, he tekevät kaikkensa hämmentääkseen sinua. He yrittävät pehmittää sinua. ÄLÄ vastaa mihinkään kysymyksiin. Älä hyväksy kuulustelua jos avustaja ei ole paikalla, ja muista ”EN KOMMENTOI”, vaikka avustajasi käskisi sinua puhumaan. Hyvä avustaja ei sitä tee. Poliisit luottavat ihmisten naiviuteen. Pysy tiukkana ja he luovuttavat. Heillä on monia keinoja joilla he yrittävät saada sinut puhumaan, joten on tärkeä tietää mitä teet. Muista että ainoa keino säilyttää hyvä asemasi kuulusteluissa on olla ajautumatta keskusteluihin poliisin kanssa ja vastaamalla ”EN KOMMENTOI” kaikkiin kysymyksiin.

Esitutkinta armeija


Esitutkinta armeijassa oikeuttaa epäillyn käyttämään avustajaa. Avustajalle maksetaan palkkio valtion varoista, joten epäillylle avustajan käyttäminen esitutkinnassa puolustusvoimissa on ilmaista. Lakiapua on tarjolla ja sitä tulee käyttää. Vaikka kyseessä olisi esitutkinta ja poistumiskielto (esa-pekka tai esa-spenderi) todennäköisenä seuraamuksena koko prosessista tulee silti hankkia avuksi avustaja.

Esitutkinta armeijassa tilanteessa asetelma sotilasviranomaisen sisäisesti toimittamassa esitutkinnassa on ongelmallinen. Avustajaa ei aina ymmärretä pyytää intti esitutkinnassa järjestettävään kuulusteluun. Varusmies voi mieltää armeijan esitutkinnan sotilaskäskyasiaksi eikä hahmota olevansa rikosprosessin asianosaisena.

Sotilasrikos 


Oikeus oikeudenkäyntiavustajaan ei ole riippuvainen vastaajan taloudellisesta asemasta. Oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä myös esitutkinnan aikana riippumatta siitä, tuleeko asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Sotilasrikokset jaetaan eri tyyppeihin, jotka ovat palvelusrikokset, vartiorikokset, poissaolorikokset, kuuliaisuusrikokset, esimiesrikokset ja sotilaan sopimaton käyttäytyminen.

Avustaja on käytettävissä: Jääkäriprikaati Sodankylässä ja Rovaniemellä. Kaartin jääkärirykmentti Helsingin Santahaminassa. Kainuun prikaati Kajaanissa. Karjalan prikaati Kouvolan Vekaranjärvellä. Maasotakoulu Lappeenrannassa ja Haminassa. Panssariprikaati Parolassa. Porin prikaati Säkylässä ja Niinisalossa. Utin jääkärirykmentti Kouvolassa. Maavoimien esikunta Mikkelissä. Merisotakoulu Suomenlinnassa Helsingissä. Rannikkolaivasto Turussa. Rannikkoprikaati Upinniemessä. Uudenmaan prikaati Raaseporissa. Merivoimien esikunta Turussa. Ilmasotakoulu Tikkakoskella. Karjalan lennosto Kuopiossa. Lapin lennosto Rovaniemellä. Satakunnan lennosto Tampereella. Ilmavoimien esikunta Tikkakoskella. Pääesikunta ja sen alaiset laitokset sekä Maanpuolustuskorkeakoulu.

Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen on seuraavassa ratkaisussa 22.6.20063406/4/04 ottanut kantaa esitutkintaan inttissä:


PUOLUSTUSVOIMISSA SUORITETTU ESITUTKINTA 


1 KANTELU 


Kantelija arvosteli eduskunnan oikeusasiamiehelle 10.11.2004 osoittamassaan kirjeessä varusmiespalveluksensa suorittamisen aikana Kaartin Jääkärirykmentissä suoritettua lievää palvelusrikosta koskevaa esitutkintaa seuraavasti:

1. Esitutkintaan liittyvä kuulustelutilanne oli kantelijan mukaan ollut olosuhteiltaan epäasianmukainen. Kuulustelu oli suoritettu tilassa, jossa useat sivulliset pystyivät seuraamaan sitä. Kuulustelijana ja asian tutkijana oli toiminut kantelijan kouluttajana toiminut yliluutnantti. Lisäksi viereisessä pöydässä istunut toinen kouluttaja, luutnantti, oli kommentoinut kantelijan kuulustelukertomusta sekä kantelijan asentoa, koska kantelija oli joutunut seisomaan kuulustelunsa ajan.

2. Kantelija kertoi, että hänelle määrättiin kurinpito-ojennus lievästä palvelusrikoksesta. Kantelija kritisoi rikoksen tunnusmerkistön edellyttämän ”palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen” rikkomisedellytyksen täyttymistä kohdallaan. Kantelija katsoi, ettei hänen rikkomakseen katsottu Yleisen palvelusohjesäännön ryhmänjohtajan asemaa koskevan kohdan 139 soveltaminen ollut hänen tapauksessaan perusteltua.

3. Kantelijalle ei varattu pyynnöstään huolimatta mahdollisuutta tulla henkilökohtaisesti kuulluksi ennen seuraamuksen määräämistä.

4. Kantelijalle oli kerrottu, että hänen varusmiesjohtajuutensa toimi korottavana tekijänä rangaistusta määrättäessä, mutta siitä ei ollut mainintaa kantelijaa koskevassa ojennuskortissa. Kantelijan näkemyksen mukaan ryhmänjohtajan asema sellaisenaan ei sovellu sotilaskurinpitolain 32 §:n tarkoittamaksi seuraamuksen korotusperusteeksi.

5. Kantelija arvosteli häntä koskevan esitutkinnan kestoa. Kantelija piti asian laatuun ja siinä suoritettuihin tutkintatoimenpiteisiin nähden esitutkinnan kahden viikon kestoa kohtuuttomana. Esitutkinnan päättäminen oli ajoitettu kantelijan kahden viikon kiinniolojakson päättymisen yhteyteen.

6. Lisäksi kantelija kertoi epäilyistään, että häntä koskeva esitutkinta oli vaikuttanut hänen lomansa alkamisajankohtaan.

3 TAPAHTUMAT PÄÄPIIRTEITTÄIN 


3.1 Taustaa 


Kantelun ja saadun selvityksen mukaan esitutkintaan johtaneessa tapahtumassa on kysymys siitä, että alikersantti (kantelija) oli 19.2.2004 klo 05.15 herättyään, ennen klo 06.20 tapahtuvaa aamupalalle siirtymistä, mennyt takaisin makaamaan tuvassa olevaan petaamattomaan sänkyynsä.

Klo 06.06 yksikön valvoja, kersantti oli komentanut kantelijan ylös sängystä ja käskenyt pedata sen klo 06.10 mennessä. Kantelija kertoo toimineensa annettujen ohjeiden mukaan ja siirtyneensä normaalissa järjestyksessä syömään.

Myöhemmin kantelija oli saanut tietää, että hänen tekonsa oli johtanut esitutkintaan.

3.2 Esitutkinnasta 


Asiassa toimitettiin esitutkinta, jossa kantelijaa epäiltiin lievään palvelusrikokseen syyllistymisestä.

Kirjoituksessaan kantelija kertoo esitutkintaan liittyvästä kuulustelustaan seuraavasti: ”Esitutkinta pyrittiin suorittamaan rauhassa sivussa, mutta ympärillä pyöri kantahenkilökuntaa seuraamassa huvittuneen oloisena tapahtumia, mitä pidin epäasiallisena. Omituisimpana pidän sitä, että luutnantti saapui kuulustelun aikana viereiseen pöytään ja keskeytti kuulustelut epäasiallisilla kysymyksillään ja mielipiteillään. Hän muun muassa halusi välttämättä tietää, onko minulla tapana nukkua kotona vaatteet ylläni. Luutnantti koki asiakseen myös kommentoida asentoani, jossa seisoin, sillä en asemassani ollut oikeutettu edes istumaan kuulustelussa”.

Lisäksi kantelija kritisoi kirjoituksessaan sitä, ettei hänelle ollut riittävän yksilöidysti ilmoitettu, miten hänen tekonsa katsottiin täyttävän lievän palvelusrikoksen tunnusmerkistön. Hän kertoo, ettei hänen tiedossaan ollut, mitä rikoksen tunnusmerkistössä kuvattua, palveluksessa annettua käskyä tai määräystä hän oli rikkonut (”jotka kieltäisivät peiton käytön palvelusaikana, saati aamulla ennen palvelusta”).

3.3 Seuraamuksesta 


Kantelija kertoo kirjoituksessaan, että päätös esitutkinnasta tuli 5.3.2004, ”juuri sopivasti kahden viikon kiinniolon jälkeen, pari tuntia ennen viikonloppuvapaalle lähtöä”. Kantelijan kirjoitus on tulkittavissa siten, että hän katsoo, että esitutkinnan toimittamisessa oli aiheettomasti viivytelty. Kantelija kertoo myös, ettei 20.2.–5.3.2004 välisenä aikana häntä koskevassa esitutkinnassa ollut suoritettu mitään tutkintatoimenpiteitä, vaikka hänen oli annettu ymmärtää, että asiassa tultaisiin suorittamaan todistajankuulustelu.

Kantelija kertoo ilmoittaneensa esitutkinnan aikana haluavansa päästä kurinpitoasiamiehen kuultavaksi ennen seuraamuksen määräämistä, mutta hänelle ei ollut annettu mahdollisuutta siihen.

Kantelijalle määrättiin 5.3.2004 kurinpito-ojennus lievästä palvelusrikoksesta. Asiaa koskevassa ojennuskortissa (2/1.JK/KaartJR/2004) on teonkuvauksessa todettu seuraavasti: ”Alikersantti (kantelija) oli sängyssä peiton alla nukkumassa palvelusaikana vaatteet päällä 19.02. aamulla n. klo 06.06. 51 minuuttia herätyksen jälkeen. Kantelijan tupa oli herätetty klo 05.15, kantelija rikkoi YlPalvO:n kohtaa 139 sekä palveluksesta annettuja käskyjä ja määräyksiä. Teko ei ole haitannut joukkueen koulutusta ja teosta ei ole ollut haittaa alik (kantelijan) koulutukselle”.

Kantelija epäili kirjoituksessaan myös, että keskeneräinen esitutkinta olisi vaikuttanut hänen lomalle pääsyynsä. Hän kertoo, että hänen anomansa henkilökohtainen loma oli myönnetty alkavaksi vasta 29.2.2004 klo 07.00 ja päättyväksi samana päivänä klo 24.00, vaikka hän oli anonut sen normaaliin tapaan alkavaksi 28.2.2004 klo 16.00. Kantelijan tiedusteltua syytä lomansa alkamisajankohdan muutokseen, oli hänelle todettu, että ”Tehän olette tutkinnassa” ja ”Lomat myönnetään käyttäytymisen perusteella”. Kantelija katsoi häntä koskevan esitutkinnan vaikuttaneen lomansa myöntämiseen.

4 RATKAISU 


Alla perusteluissa käytettävä numerointi vastaa alanumeroinnin osalta edellä käytettyä kanteluperusteiden numerointia.

4.1 Esitutkinta- ja kuulustelujärjestelyt

Esitutkinnassa tehtävistä ilmoituksista 


Esitutkintalain 29 §:n 1 momentin mukaan epäillylle on ennen kuulustelua ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään. Asiaa koskevasta kuulustelupöytäkirjasta ilmenee, että kantelijalle on ilmoitettu mistä rikoksesta häntä epäiltiin.

Kantelussaan kantelija kertoo pyytäneensä saada häntä kuulustelleelta yliluutnantilta tarkemman kuvauksen rikoksesta josta hän kuulusteltiin epäiltynä. Kantelija ei kuitenkaan saanut vastausta kysymykseensä ennen kuulustelun alkamista.

Rikoksesta epäillyn oikeus saada tehokkaasti ja itse valitsemallaan tavalla puolustautua kuuluu rikosprosessin (ja sen osana myös esitutkinnan) kulmakiviin. Tämä periaate on vahvistettu myös Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Sen yksi ilmentymä lainsäädännössämme on esitutkintalain 29 §, jonka mukaan ennen kuulustelua rikoksesta epäillylle on ilmoitettava, mistä teosta häntä epäillään. Tätä ilmoitusvelvollisuutta on lain esitöissä perusteltu sillä, että epäillyn on vaikea puolustautua, jos hän ei hyvissä ajoin tiedä, mistä teosta häntä epäillään. Olennaista on se, että epäilty saa riittävän täsmällisen tiedon siitä, mitä yksittäistä tekoa tutkitaan (HE 14/1985 s.31).

Kantelijan kuulustelukertomuksen perusteella näyttää siltä, että hän on tiennyt, mistä teosta (menettelystä) häntä epäillään, mutta ei sitä, mitä palvelukseen kuuluvaa velvollisuutta tai määräystä hän menettelyllään olisi rikkonut. Kun palvelusrikoksen ja lievän palvelusrikoksen tunnusmerkistöistä tämä ei ilmene, mielestäni olisi asianmukaista, että velvollisuus tai määräys yksilöitäisiin esitutkintalain 29 §:n mukaista ilmoitusta annettaessa.

Koska esitutkintalain 29 §:n 1 momentin mukaista ilmoitusta ei ole kantelunalaisessa tapauksessa suoranaisesti laiminlyöty, pidän riittävänä kiinnittää huomiota siihen, että palvelusrikosta koskevissa epäillylle tehtävissä ilmoituksissa yksilöitäisiin myös se velvollisuus tai määräys, jota epäillään rikotun.

Esimies esitutkinnan toimittajana 


Sotilaskurinpitolain 28 §:n 2 momentin mukaan tutkijan tulee mikäli mahdollista olla rikostutkintaan perehtynyt. Mikäli mahdollista hänen tulee myös olla muu kuin kuulusteltavan suoranainen esimies.

Kaartin Jääkärirykmenttiin kuuluvan Uudenmaan Jääkäripataljoonan 1. Jääkärikomppanian päällikkö, kapteeni toteaa antamassaan selvityksessä, että yksikössä noudatetaan käytäntöä, että joukkueen johtaja tai varajohtaja suorittaa omien miestensä esitutkinnat. Kapteeni perustelee noudatettua menettelyä sillä, että se on havaittu koulutusta vähiten haittaavaksi ja joustavimmaksi. Kaartin Jääkärirykmentin komentaja, eversti on todennut ilmenneen käytännön olevan henkilöstötilanteesta ja varusmiesten koulutuksen turvaamisen valossa ”pakon sanelema”.

Läntisen Maanpuolustusalueen esikunnan lausunnossa todetaan, että pääsääntöisesti tulisi pyrkiä siihen, että kuulustelijana toimisi joku muu yksikön henkilökuntaan kuuluva kuin kuulusteltavan suoranainen esimies ja vasta tilanteessa, jossa muita kuin suoranaisia esimiehiä ei ole käytettävissä heitä käytettäisiin kuulustelun suorittamiseen esimerkiksi kohtuuttomien viivästysten välttämiseksi.

Mielestäni kantelijan palvelusyksikössä noudatettua menettelyä voidaan ensinnäkin pitää yleisesti kritiikille alttiina. Vaikka sotilaskurinpitolain 28 §:n 2 momentti sanamuotonsa perusteella sinänsä mahdollistaisi myös kuulusteltavaan nähden ”suoranaisessa” esimiesasemassa olevan henkilön suorittamaan kuulustelun, tämänkaltaista esitutkintajärjestelyä tulee pitää poikkeamisena pääsäännöstä ja näin ollen kyseisen menettelyn valinta tulee aina pystyä jälkikäteen tapauskohtaisesti perustelemaan. Mielestäni varusmiesten koulutusnäkökohdilla ja menettelyn joustavuudella ei voida kestävästi perustella sitä, miksi selvästi poikkeukseksi tarkoitetusta menettelystä on tehty pääsääntönä noudatettava menettely.

Toiseksi kantelijan tekemäksi epäillyssä rikoksessa on ollut kysymys palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen rikkomisesta tai noudattamatta jättämisestä (rikoslain 45 luvun 1 §). Tällöin esitutkinnassa saattaa tulla kyseeseen sen selvittäminen, miten rikotuiksi väitetyt määräykset ja ohjeet kantelijalle oli opetettu − kantelussaanhan hän oli esittänyt väitteen, ettei hän ollut koskaan saanut tietoonsa, mitä käskyä tai määräystä hän oli rikkonut. Kun esitutkinta-asiassa tutkijana ja kantelijan kuulustelijana on toiminut hänen kouluttajansa yliluutnantti, voiyliluutnantin kouluttajanaseman perusteella tulla kysymyksenalaiseksi, missä määrin hänen tehtäviinsä on kuulunut yksikössä noudatettavien määräysten ja ohjeiden opettaminen.

En kuitenkaan selvityksistä ilmi tulleen perusteella katso, että yliluutnantti olisi ollut tutkijana asiassa suoranaisesti esteellinen, mutta esitutkinnalta yleisesti edellytettävän puolueettomuuden ja uskottavuuden vuoksi olisi näkemykseni mukaan kuitenkin ollut perusteltua, ettei yliluutnantti olisi toiminut kantelijaa koskevassa esitutkinnassa tutkijana.

Kuulusteluolosuhteet 


Kantelija kertoi kantelussaan kuulustelustaan, että hän oli joutunut seisomaan kuulustelun ajan ja että komppanian toinen kouluttaja, luutnantti oli epäasiallisesti kommentoinut kantelijan kuulustelukertomusta ja hänen seisoma-asentoaan.

Yliluutnantti toteaa selvityksessään kantelijan seisomisen kuulustelun aikana ilmeisestikin johtuneen siitä, että ”kuulustelu on ollut lyhytaikainen eikä ole katsottu tarpeelliseksi hakea tuolia”.

Kuulustelupöytäkirjan merkinnöistä ilmenee, että kuulustelu oli alkanut 20.2.2004 klo 14.45 ja päättynyt klo 16.50. Kuulustelun kesto on näin ollen ollut yli kaksi tuntia. Yliluutnantti toteaa selvityksessään myös, että kuulustelun kesto on kestänyt mainitun ajan, mutta kuulustelutilaisuus on mahdollisesti keskeytynyt yliluutnantin hakiessa toisaalta ”lisäohjeita tai tarkennuksia”. Kuulustelun keskeytymisistä ei ole kuitenkaan tehty merkintöjä kuulustelupöytäkirjaan.

Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunnan lausunnossa todetaan, että kuulustelujärjestelyt eivät ole olleet parhaat mahdolliset, koska kuulustelu on jouduttu järjestämään paikassa, jossa on samaan aikaan ollut läsnä muita kuin kuulusteluun osallistuneita henkilöitä. Lausunnossa todetaan edelleen, että kuulustelun suorittamista siten, että kuulusteltava joutuu seisomaan kuulustelun ajan, ei voida pitää soveliaana menettelytapana. Valittuun menettelyyn on Läntisen Maanpuolustusalueen esikunnan mukaan vaikuttanut se, että kuulustelu on ollut kestoltaan varsin lyhyt, vaikkakaan se ilmeisestikään ei ole ollut yhtämittainen kuulustelijan käydessä hakemassa sen aikana lisäohjeita.

Esitutkintalain 24 §:n 1 momentin mukaan kuulusteltavaa on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Tunnustuksen tai määrättyyn suuntaan käyvän lausuman saamiseksi kuulusteltavalta ei saa käyttää tietoisesti vääriä ilmoituksia, lupauksia tai uskotteluja erityisistä eduista, uuvuttamista, uhkausta, pakkoa taikka muita kuulusteltavan ratkaisuvapauteen, tahdonvoimaan, muistiin tai arvostelukykyyn vaikuttavia sopimattomia keinoja tai menettelytapoja.

Pidän kantelijan seisottamista kuulustelun ajan esitutkintalain 24 §:n 1 momentin vastaisena. Lisäksi menettelystä välittyy esimiehen ja käskynalaisen välinen johtosuhde, jonka olemassaolo kuitenkin tulisi pitää selkeästi erillään esitutkintamenettelystä.

Luutnantti kiistää kommentoineensa millään tavoin kantelijan kuulustelukertomusta tai hänen seisoma-asentoaan. Yliluutnantilla ei selvityksensä mukaan ole mitään muistikuvaa normaalikäytännöstä poikkeavasta kuulustelutapahtumasta.

Kansliamme tarkastaja on kuullut 3.5.2005 puhelimitse kantelijan kuulustelussa kuulustelutodistajana ollutta reservin alikersanttia. Alikersantti kertoi kuulustelutilanteen olleen levoton, koska kuulustelu suoritettiin esimiesten toimitilassa, jossa kulki yhtenään sivullisia. Hän luonnehti kuulustelutilaisuuden tunnelmaa ”kenttäkuulustelun omaiseksi”. Niin kantelija kuin alikersanttikin olivat seisoneet koko kuulustelun ajan. Alikersantti muisti, että joku huoneessa ollut henkilö oli kommentoinut kantelijan kuulustelua, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut muistikuvaa, kuka nimenomaisesti kuulustelua olisi kommentoinut.

Pidän selvitettynä, ettei kantelijan kuulustelua ole suoritettu siten häiriöttä kuin esitutkinnan suorittamisen asianmukaisuus edellyttää, vaikka häiriön aiheuttajan tai aiheuttajien henkilöllisyydestä ei ole saatu varmuutta. Esitutkinnasta vastaavan kuulustelijan tulee huolehtia, että puitteet esitutkinnan häiriöttömälle ja asianmukaiselle toimittamiselle ovat olemassa.

Korostan, että rikoksesta epäillyn kuulustelemisen asianmukaisuus on keskeinen oikeusturvan tae ja sen vuoksi on tärkeää, että kuulustelu − kuten myös koko esitutkinta − tehdään muodollisesti virheettömästi mutta myös asiallisesti tasapuolisesti ja kuultavan kannalta reilulla tavalla. Kuulustelumenettelyn lainvastaisuudesta on vastuussa kuulustelun suorittanutyliluutnantti.

4.2 Lievän palvelusrikoksen tunnusmerkistöstä sekä esitutkinnan tavoitteista 


Rikoslain 45 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan sotilas, joka rikkoo tai jättää täyttämättä palvelukseen kuuluvan velvollisuuden taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevan ohjesäännöllä tai muulla tavoin annetun määräyksen, on tuomittava, jollei teosta 40 luvun 1-3 tai 5 §:ssä tai tässä luvussa erikseen säädetä rangaistusta, palvelusrikoksestakurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Rikoslain 45 luvun 3 §:n mukaan, jos palvelusrikos, palvelustehtävän laatu tai muut seikat huomioon ottaen, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä palvelusrikoksesta kurinpitorangaistukseen.

Esitutkintalain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan esitutkinnassa tulee selvittää rikos, sen teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteen päättämistä varten tarvittavat seikat.

Sotilaskurinpitolain 10 §:n 1 momentin mukaan kurinpitorangaistus tai -ojennus saadaan määrätä, jos rikoksesta epäilty on myöntänyt syyllisyytensä tai jos hänen syyllisyyttään voidaan muuten pitää selvänä.

Kantelijan tapauksessa rangaistussäännöksen tarkoittamaksi ”ohjesäännöksi tai muulla tavoin annetuksi määräykseksi” on häntä koskevassa ojennuskortissa todettu Yleisen palvelusohjesäännön kohta 139 sekä ”palveluksesta annetut käskyt ja määräykset”, joita ei ole kuitenkaan ojennuskorttiin yksilöity.

Yleisen palvelusohjesäännön kohdassa 139 todetaan seuraavaa: Ryhmänjohtajat toimivat perusyksikössä johtaja-, kouluttaja- ja erikoistehtävissä. Ryhmänjohtajan on miehistön lähimpänä esimiehenä oltava hyvänä esikuvana alaisilleen, kohdeltava heitä tasapuolisesti ja tuettava erityisesti joukkonsa heikompia jäseniä. Toimiessaan joukkonsa johtajana ryhmänjohtaja vastaa joukkonsa koulutuksesta.

Kantelijan perusyksikön päällikkö, kapteeni on kertonut selvityksessään, että ryhmänjohtajien aamutoimet on yksikössä ohjeistettu hänen, yksikköupseerin, saapumiserän johtajan, kahden yliluutnantin toimesta. Ohjeistuksen mukaan herätyksen jälkeen kaikkien tulee nousta ylös vuoteesta, ikkuna on avattava ja tupa on tuuletettava, aamutoimet on suoritettava omatoimisesti, oma vuode on pedattava ennen alokkaiden tai kaartinjääkäreiden herättämistä ja omat varusteet on puettava ylle sään mukaisesti.

Pääesikunta esittää lausunnossaan näkemyksenään, että Yleisen palvelusohjesäännön kohdasta 139 ilmenevää käyttäytymissääntöä ei ole kirjoitettu niin tarkkarajaisesti, että sitä voitaisiin pitää palvelusrikoksen tunnusmerkistön mukaisena määräyksenä eikä siitä käy ilmi määräyksen rikkomisen rangaistavuus.

Läntisen Maanpuolustusalueen lausunnossa todetaan kantelijaa koskevan esitutkinnan olevan siltä osin puutteellinen, kun siihen ei ole sisältynyt selvitystä määräyksistä, joita ryhmänjohtajien tulee yksikössä noudattaa eikä myöskään kantelijan omaa näkemystä siitä, onko hän ollut tietoinen näistä määräyksistä ja myöntääkö hän rikkoneensa niitä menettelyllään.

Yhdyn Pääesikunnan sekä Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunnan lausunnoissa todettuun. Palvelusrikoksen ja lievän palvelusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää tekijältään tahallisuutta, eli muun muassa sitä, että hän on tietänyt toimineensa palvelusvelvollisuutensa vastaisesti. Esitutkinnassa on kuitenkin jäänyt selvittämättä teko-olosuhteiden osalta, onko kantelija ollut tietoinen menettelynsä rangaistavuudesta. Rikoslain palvelusrikoksia koskevien säännösten avoimen kirjoitusasun takia rangaistavan käyttäytymisen alan määrittämistä erityisesti laillisuusperiaatteen toteutumisen kannalta voidaan yleisestikin pitää jossakin määrin ongelmallisena.

Olen edellä kohdassa 4.1 todennut, että palvelusrikoksesta epäillylle olisi jo ennen kuulustelua ilmoitettava, mitä velvollisuutta tai määräystä hänen epäillään rikkoneen. Joka tapauksessa tämä yksilöinti on tehtävä kurinpito-ojennusta koskevassa päätöksessä. Kantelijan ojennuskortista tämä yksilöinti puuttuu eikä saamissani selvityksissäkään ole esitetty laillisuusperiaatteen kannalta tyydyttävää yksilöintiä siitä määräyksestä, jota kantelijan on katsottu rikkoneen.

Esitutkinta-aineistosta ei ilmene näyttöä siitä, että kantelija olisi nukkunut maatessaan sängyssään peiton alla. Näin ollen kantelijaa koskevassa ojennuskortissa on arvioitu ilmi tullutta näyttöä virheellisesti, kun kantelijan on katsottu nukkuneen palvelusaikana. Esitutkinta-aineiston valossa näyttö kantelijan nukkumisesta ei ole ollut sotilaskurinpitolain 10 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla siten selvä, että asia olisi tältä osin voitu lukea hänen syykseen.

4.3 Kuuleminen ennen seuraamuksen määräämistä 


Kantelija oli esitutkinnassa esittänyt pyynnön, että kurinpitoesimies kuulisi häntä henkilökohtaisesti ennen seuraamuksen määräämistä. Kantelijan esittämästä pyynnöstä on tehty merkintä kuulustelupöytäkirjaan.

Sotilaskurinpitolain 31 §:n mukaan kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä henkilökohtaisesti kuultava syylliseksi epäiltyä.

Tässä tapauksessakantelijalle on määrätty kurinpito-ojennus, joten kurinpitoesimiehellä ei ole ollut olemassa lakiin perustuvaa velvollisuuttakantelijan kuulemiseen.

Pääesikunnan lausunnossa todetaan, että myös kurinpito-ojennusta määrättäessä voi olla hyvä kuulla epäiltyä henkilökohtaisesti, jolloin voitaisiin esimerkiksi varmistaa, että epäillyllä on ollut tosiasiallinen mahdollisuus lausua mielipiteensä esitutkinnassa hankitusta näytöstä.

Yhdyn Pääesikunnan lausunnossa todettuun ja korostan, että oikeus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi ratkaisun tekevän viranomaisen tai virkamiehen edessä on keskeinen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae.

4.4 Seuraamuksen korotusperusteet 


Kantelija kertoi kantelussaan ryhmänjohtajuutensa olleen korottava peruste hänelle seuraamusta määrättäessä.

Kantelijaa koskevaan 5.3.2004 päivättyyn ojennuskorttiin on kirjoitettu seuraamuksen lajiin ja määrään olennaisesti vaikuttaneille perusteille varattuun sarakkeeseen merkintä ”Korottava peruste:”

Kurinpito-ojennuksen täytäntöönpanoa koskevaan 18.6.2004 päivättyyn lomakkeeseen kapteeni on tehnyt huomautuksia-sarakkeeseen merkinnän, että sotilaskurinpitolain 32 §:n 2 momentin nojalla seuraamuksen määrää korottava peruste on ollut kantelijan aiemmin huono palvelus. Esitutkintamateriaalista ilmenee kapteenin 4.3.2004 päivätyllä merkinnällä kantelijan aikaisemman palveluksen olleen normaalia.

Sotilaskurinpitolain 32 §:n mukaan kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelusaseman kannalta. Kurinpitoseuraamuksia tuomittaessa tai määrättäessä on kiinnitettävä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen (1 momentti). Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja määrää harkittaessa on otettava huomioon teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu käyttäytyminen. Seuraamusta voidaan korottaa, jos rikoksia on ollut useita tai jos teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin, että sillä voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus, taikka jos rikoksentekijä on tekoa tehdessään käyttänyt väärin esimiesasemaansa. Seuraamusta voidaan lieventää, jos teko on aiheutunut siitä, että esimies on siinä tilaisuudessa, jossa rikos tehtiin, moitittavalla menettelyllä rikoksentekijän vihastuttanut (2 momentti).

Pääesikunnan oikeudellinen osasto on luetellut kurinpitomenettelyä varten antamassaan seuraamussuosituksessa (PEoik-os PAK 02:02:03) sotilaskurinpitolain ja rikoslain 6 luvun 5 §:n mukaiset seuraamuksen korottamista koskevat perusteet. Perusteilla on pyritty ohjaamaan rangaistuskäytännön yhtenäisyyttä sotilaskurinpitolain 32 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla.

Pääesikunnan lausunnon mukaan kantelunalaisessa esitutkinnassa ei ole ollut edellytyksiä kantelijan seuraamuksen korottamiselle sotilaskurinpitolain 32 §:n tai rikoslain 6 luvun 5 §:n nojalla.

Saadun selvityksen perusteella katson kapteenin menetelleen kurinpitoesimiehenä toimiessaan virheellisesti hänen katsoessaan, että kantelijan seuraamuksen korottamiselle oli olemassa sotilaskurinpitolain 32 §:n 2 momentin mukainen korottamisperuste kun tosiasiassa näin ei ollut.

Kantelija on saanut kurinpitomenettelyssä kurinpito-ojennuksena kolme vuorokautta poistumiskieltoa. Seuraamus on pantu täytäntöön 5.−8.3.2004.

Pääesikunnan antaman em. ohjeen mukaan lievästä palvelusrikoksesta voidaan määrätä muistutus, ylimääräistä palvelusta 2−5 kertaa tai poistumiskieltoa 2−6 vuorokautta. Kantelijalle määrätty seuraamus on pysynyt annettujen seuraamussuositusten puitteissa siitä huolimatta, että kurinpitoesimiehenä toimineella kapteenilla on ollut virheellinen käsitys sotilaskurinpitolain 32 §:n 2 momentin tarkoittaman korottamisperusteen olemassaolosta.

4.5 Esitutkinnan kesto 


Asiakirjaselvityksestä ilmenee, että kantelijaa koskevan asian esitutkinta on aloitettu 19.2.2004 ja päätetty 4.3.2004. Esitutkintatoimenpiteinä asiassa on suoritettu 20.2.2004 kantelijan kuulustelu. Kurinpitopäätös asiassa on tehty 5.3.2004 ja se on annettu samana päivänä kantelijalle tiedoksi.

Sotilaskurinpitolain 28 §:n 1 momentin mukaan, kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai kun on syytä olettaa, että tällainen rikos on tehty, kurinpitoesimiehen on viipymättä huolehdittava, että asiassa toimitetaan esitutkinta. Tutkinnassa on soveltuvin osin noudatettava, mitä esitutkinnasta rikosasioissa on erikseen säädetty ja lisäksi tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä.

Sotilaskurinpitolain 29 §:n 1 momentin mukaan kurinpitoesimiehen on tutkinnan päätyttyä viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin rikokseen syyllistyneen rankaisemiseksi tai ojentamiseksi.

Esitutkintalain 6 §:n mukaan esitutkinta on toimitettava ilman tarpeetonta viivytystä.

Tässä tapauksessa kysymyksessä on ollut rikosoikeudellisesti arvioituna yksinkertainen sotilasrikosasia, jonka tutkiminen ei ole vaatinut erityisen laajoja toimenpiteitä. Mielestäni tutkinta olisi tullut voida päättää hyvinkin nopeasti, jolloin myös seuraamuksen täytäntöönpanoa olisi osaltaan voitu aikaistaa. Kapteeni on selvityksessään tuonut varsin yksityiskohtaisesti esille ne työtehtäviinsä liittyneet seikat, jotka ovat vaikuttaneet esitutkinnan kestoon.

Ottaen huomioon kapteenin selvityksestä ilmenneet, esitutkinnan kestoon vaikuttaneet seikat niin hänen kuin asian tutkijana toimineen yliluutnantin muista työtehtävistä johtuen, en katso kantelijan esitutkinnan kestoa koskevan arvostelun antavan aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että korostan esitutkinnan joutuisan toimittamisen merkitystä ja yhdyn Pääesikunnan sekä Läntisen Maanpuolustusalueen Esikunnan lausunnoissa esitettyyn.

Ri­kos­seu­raa­mus­lai­tos 


Rikosseuraamuslaitoksen organisaatio jakaantuu kolmeen täytäntöönpanoalueeseen:
Etelä-Suomen rikosseuraamusalueeseen, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueeseen ja Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueeseen.

Vankilat 


Etelä-Suomen rikosseuraamusalue 


Helsingin vankila Ristikkokatu 8, 00580 Helsinki

Suomenlinnan vankila Suomenlinna C 86, 00190 Helsinki

Keravan vankila Lahdentie 711, 04201 Kerava

Vantaan vankila Siltaniitynkuja 2, 01260 Vantaa

Jokelan vankila Tikuntekijäntie 1, 05400 Jokela

Riihimäen vankila Kaunolanraitti 3, 11310 Riihimäki

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue 


Hämeenlinnan vankila Pikku-Parolantie 7, 13100 Hämeenlinna

Vanajan vankila Ylänneentie 26, 13430 Hämeenlinna

Kylmäkosken vankila Vanhamaantie 26, 37911 Akaa

Käyrän vankila Pappilantie 36, 21370 Auran kirkonkylä

Satakunnan vankila, Köyliön osasto: Vankilantie 515, 27750 Köyliö  ja Huittisten osasto: Toivarintie 581, 32700 Huittinen

Turun vankila Mathilda Wreden katu 1, 20380 Turku

Vaasan vankila Rantakatu, 65100 Vaasa

Vilppulan vankila Kotiniementie 67, 35700 Vilppula

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 


Jyväskylän vankila Ramoninkatu 4, 40100 Jyväskylä

Juuan vankila Vepsänjoentie 2, 83900 Juuka

Kestilän vankila Turppasentie 2, 92700 Kestilä

Kuopion vankila Itkonniemenkatu 2b, 70100 Kuopio

Mikkelin vankila Päiviönkatu 1, 50100 Mikkeli

Naarajärven vankila Linnatie 25, 76850 Naarajärvi

Oulun vankila Nahkatehtaankatu 5, 90130 Oulu

Pelson vankila Linnantie 101, 92810 Pelsonsuo

Pyhäselän vankila Paavontie 6, 82201 Hammaslahti

Sukevan vankila Ristikkotie 10, 74345 Kalliosuo

Sulkavan vankila Pieksänlahdentie 260, 58701 Sulkava

Ylitornion vankila Rajantie 410, 95600 Ylitornio

Yhdyskuntaseuraamustoimistot 


Etelä-Suomen rikosseuraamusalue 


Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimisto Siltasaarenkatu 12 D, 00530 Helsinki

Uu­den­maan yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Vernissakatu 2 B, 01300 Vantaa

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue 


Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimiston Hämeenlinnan toimipaikka Sibeliuksenkatu 21, 13100 Hämeenlinna

Hä­meen yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­ton Lah­den toi­mi­paik­ka Kirkkokatu 12, C-porras, 5.krs, 15140 Lahti C-portaan sisäänkäynti on: Kauppakatu 11, 15140 Lahti

Po­rin yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Liisankatu 10, 28100 Pori

Tam­pe­reen yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Rautatienkatu 10, 33100 Tampere

Tu­run yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Ajurinkatu 2, 20100 Turku

Vaa­san yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Korsholmanpuistikko 43, 65100 Vaasa

Vaa­san yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­ton Sei­nä­joen toi­mi­paik­ka Juhonkatu 4, 60320 Seinäjoki

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 


Kou­vo­lan yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Vuorikatu 1, 45100 Kouvola

Kou­vo­lan yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­ton Lap­peen­ran­nan toi­mi­paik­ka Kievarinkatu 2–4, 53100 Lappeenranta

Kuo­pion yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Venekatu 1, 70100 Kuopio

Kuo­pion yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­ton Ii­sal­men toi­mi­paik­ka Virrankatu 2, 74100 Iisalmi

Kuo­pion yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­ton Ka­jaa­nin toi­mi­paik­ka Lönnrotinkatu 2 C, 87100 Kajaani

Joen­suun yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Torikatu 19, 80100 Joensuu

Jy­väs­ky­län yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Ramoninkatu 4, 40100 Jyväskylä

Mik­ke­lin yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Maaherrankatu 44, 50100 Mikkeli

Ou­lun yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Nahkatehtaankatu 5 A, 90130 Oulu

Ou­lun yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Kok­ko­lan toi­mi­paik­ka Kaarlelankatu 27 D, 67100 Kokkola

Ro­va­nie­men yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Hallituskatu 5 C, 96100 Rovaniemi

Ro­va­nie­men yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Ke­min toi­mi­paik­ka Asemakatu 19, 94100 Kemi

Ro­va­nie­men yh­dys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­to Kuusa­mon toi­mi­paik­ka Kitkantie 4, 93600 Kuusamo

Ulkomaalaisoikeus 


Lakimiestä voi käyttää apuna Maahanmuuttoviraston puhutteluissa avustamisessa ja muutoinkin turvapaikkaprosessiin liittyen. Juristin tehtäviin kuuluu avustaminen turvapaikkahakemukseen liittyvissä asioissa ja muissakin oleskelulupa-asioissa. Lakimies on oikeudellinen asiantuntija, joka tekee tarvittaessa valitukset näihin liittyvistä päätöksistä sekä hoitaa myös ulkomaalaisten riita- ja rikosasioita.

Vastaanottokeskusten yhteystiedot 


Espoo Nihtisillan vastaanottokeskus

Helsinki

Helsingin vastaanottokeskus, Punavuoren toimipiste

Helsingin vastaanottokeskus, Yksityismajoituspalvelupiste

Hämeenlinna Lammin vastaanottokeskus

Imatra Imatran vastaanottokeskus

Jyväskylä Salmirannan vastaanottokeskus

Kajaani Kajaanin vastaanottokeskus

Kotka Kotkan vastaanottokeskus

Kristiinankaupunki Kristiinankaupungin vastaanottokeskus

Lahti Lahden vastaanottokeskus

Lappeenranta Joutsenon vastaanottokeskusIhmiskauppa info: 0295463177

Mikkeli Mikkelin vastaanottokeskus

Oulu Oulun vastaanottokeskus, Heikinharjun toimipiste

Pietarsaari Oravaisten vastaanottokeskus, Pietarsaaren toimipiste

Pori Porin vastaanottokeskus, Liinaharja

Rovaniemi Rovaniemen vastaanottokeskus

Salo Turun vastaanottokeskus, Halikon toimipiste

Siikajoki Ruukin vastaanottokeskus

Tampere

Tampereen vastaanottokeskus, Kauppi

Tampereen yksityismajoitusyksikkö

Turku Turun vastaanottokeskus, Pansion toimipiste

Vaasa Vaasan vastaanottokeskus

Vantaa Robert Huberin tien vastaanottokeskus

Vöyri Oravaisten vastaanottokeskus

Toiminnassa olevat alaikäisyksiköt 


Espoo Espoon ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö

Hämeenkyrö Hämeenkyrön hybridiyksikkö

Kotka Kotkan hybridiyksikkö

Oulu Oulun ryhmäkoti ja tukiasunnotValtion VOK

Turku Turun ryhmäkoti ja tukiasunnot

Vantaa Ryhmäkoti nuorten Isola

Vöyri Oravaisten hybridiyksikkö

Salakalastus 


Valtio on tehostanut uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien suojelua tiukentamalla niiden laittomasta pyynnistä määrättyjä rangaistuksia. Uhanalaisten tai taantuneiden lajien kalastuksesta kiinni jäävä menettää valtiolle kalan arvon.

Kalastuslaki

Maa- ja metsätalousministeriön asetus uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista

Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019



Eroneuvo.fi Neuvokeskus auttaa lapsiperheen erossa. Päämääränä on lapsen aseman turvaaminen ja menetysten minimoiminen vanhempien erossa. Lapsen etu on tärkeintä.